Shangri-La Frontier - Jakso 7

Tämä Shangri-La Frontierin jakso oli yhtä naurua! Tarina ei edennyt juuri lainkaan, mutta sillä ei ollut väliä – komedia osui ja upposi täysin.

Huumori valtaa näyttämön

Psygerin yliampuvat reaktiot ja jälkipuolen harjoitusmontaasi olivat erityisen hilpeitä. Jostain syystä luulin aluksi, että Psyger ja Sunraku tunsivat toisensa entuudestaan – ei aavistustakaan miksi.

Psygerin reaktiot ovat sarjakuvamaisen liioiteltuja, ja jälkipuolen treenimontaasi sai minut repeämään nauruun. Muuten, luulin aluksi, että Psyger ja Sunraku olivat vanhoja tuttuja. Kummallista, eikö?

Psyger stalkkaa Sunrakua kuin energiajuomilla käyvä fanikerho. Hän tuntee miehen tuskin ollenkaan, mutta jahtaa tätä kuin hullaantunut koulutyttö.

Hänen fantasiansa, joissa hän romantisoi Sunrakun vaivattoman asenteen, ovat täysin hillittömiä – mutta myös todella outoja. Näyttää siltä, että tästä tulee hänen toistuva vitsinsä sarjassa.

Jälkimmäinen osa keskittyy harjoitteluun: Sunrakulla on lahjoja, mutta hän ei voi kilpailla pelaajien kanssa, joilla on satoja tunteja kokemusta. Pelkkä taito ei riitä, kun vastustajat voivat murskata sinut vaivatta.

Klassinen treenijakso ja yhä avoimet kysymykset

Olisin halunnut nähdä enemmän upeasti animoituja taisteluita treenin aikana, mutta montaasi oli silti kova. Toki Sunraku nousee vain kaksi tasoa – mutta hän taistelee kuin mielipuoli! Melkein kuin hänellä olisi 20 paunan painoliivi päällä pelatessaan. Syypäänä ovat hänen heikot varusteensa.

Jakson lopussa Sunraku saa salaperäisen viestin Arthurilta. Heidän on tarkoitus tavata toisessa pelissä – tärkeä keskustelu. Mutta mistä on kyse? Ei aavistustakaan. Varsinkaan kun Arthur on täysin epämiellyttävä tyyppi.

Eikä vieläkään tietoa, miksi kanit ovat niin kiinnostuneita Sunrakusta. Johtuuko se vain taistelusta Myyttisten petojen kanssa? Sarja on edelleen viihdyttävä, mutta tuntuu, että juoni polkee paikallaan.